Kausi 2011 - Mitä jäi käteen?
03.10.2011 22:37
(
06.07.2021 13:24)
Urjalan Palloseuran kausi Tampereen Vitosessa päättyi hieman reilu viikko sitten kotikentällä kärsittyyn 2-3 tappioon lohkovoittaja VaKPin kustannuksella. Eroa kärkipaikkaan syntyi lopulta yhdeksän pistettä ja lopullinen sijoitus Palloseuralla oli neljäs. Miten tällaiseen tilanteeseen lopulta päädyttiin?
Pre-season nousujohteisesti
UrPSin harjoitusottelukausi alkoi hieman poikkeuksellisesti jo helmikuussa ja käsitti lopulta kuusi ottelua. Helmikuussa UrPS pelasi Pullerin hallissa ParVia vastaan ja ensimmäistä kertaa yhdessä ollut Palloseura oli numerollisesti täysin vastaantulija. 7-1 loppulukemissa Palloseuran ainoa maali merkittiin Henri Ojalalle ja tehokas vastustaja käytti hyväksi UrPSin pahasti varamiehisen puolustuksen nukahteluja.
Harjoituskausi lähti kunnolla käyntiin huhtikuun alussa, kun urjalalaiset pelasivat useammankin kerran Parolan tekonurmella. Vitosen kakkoslohkossa pelannut PoNU BK osoittautui 0-3 lukemin paremmaksi, mutta Jagsia vastaan pelattu harjoitusottelu olikin jo tiukempi. Jussi-Pekka Penttinen ja Henri Ojala toivat Palloseuran kahdesti tasoihin ja kummankin joukkueen hyvistä paikoista huolimatta peli päättyi säyseästi 2-2 tasatulokseen.
Pre-season päättyi viime vuoden tapaan Parolan turnaukseen, jossa joukkue joutui ennakolta todella kovaan paikkaan, kun vastassa oli kolme Nelosen joukkuetta. Avauspelissä UrPS taisteli maalittoman avauspuoliskon jälkeen 0-1 voiton Pekka Tiikkajan maalilla LeKi-futista vastaan. Tämän jälkeen Palloseura kohtasi turnauksen isäntänä toimineen ParVin. Hyvän alun jälkeen väsymys alkoi näkyä Palloseuran pelissä ja ParVi pääsi 1-0 taukojohtoon, joka UrPSin hyvästä kiristä huolimatta kesti loppuun asti. Palloseuran huilatessa viimeisen ottelun vastustaja LaVe pelasi LeKi-futiksen kanssa 0-0 tasapelin.
Kolmannessa ottelussa ilman vaihtomiehiä taistellut LaVe jäi Ojala -show'n varjoon. Ilari Ojala vei velipoikansa Henrin syötöstä Palloseuran heti alussa johtoon, mutta Palloseuran vajotessa tyytyväisyyteen iski LaVe tasoituksen. Tämän jälkeen UrPS heräsi ja Henri Ojala vei urjalalaiset johtoon Esa Nikkilän hankkimasta rangaistuspotkusta. Toisella puoliajalla Henri viimeisteli vielä ottelun loppulukemiksi 3-1. ParVin voittaessa viimeisen pelin jäi UrPSin kohtaloksi turnauksen kakkossija, mutta otteet olivat erittäin positiivisia kauden alla.
Alkukausi erittäin lupaavaa
Palloseuran kausi jatkui erittäin positiivisissa merkeissä hyvin sujuneen harjoituskauden jälkeen. Kausi alkoi hieman yskähdellen Tampereella Dynamo UTD:n vieraana, mutta tuloksena oli kuitenkin 0-1 vierasvoitto Henri Ojalan maalilla. Kotiavaus FC Polla/2 vastaan sujuikin jo hienommin, kun Henri Ojala johdatti Palloseuran kolmella maalillaan 4-1 voittoon.
Tämän jälkeen FC Rellu kaatui vieraskentällä 0-3 ja samoihin numeroihin päädyttiin Urjalassa, kun vastassa oli HST, joten UrPS aloitti kautensa neljällä voitolla maalisuhteen ollessa 11-1. Ojala osoittautui kultakimpaleeksi heti kauden alusta, kun neljän pelin jälkeen herran maalisaldo näytti kahdeksaa täysosumaa. Maalille saapuneelle Jori Nurmelle kauden avaus oli myös erinomainen, sillä neljässä ottelussa ainoastaan Polla onnistui yllättämään miehen.
Kauden heikoin vaihe derbyn alla
Voitollisten ottelujen jälkeen Jags palautti UrPSin maantasalla 3-1 kotivoitollaan. Pekka Tiikkaja viimeisteli kauden avausmaalillaan UrPSille lupaavan taukojohdon, mutta kovaksi kotijoukkueeksi tiedetty Jags tuli toisella puoliajalla tasoihin ja meni ohi. Viialan Peli-Veikot saapuivat vierailulle Urjalaan kesäkuun alkupuolella ja samassa tilaisuudessa juhlittiin 50-vuotiasta UrPS-valmentaja Esko Ojalaa. ViiPV:n lahja Ojalalle oli kaksi maalia ensimmäisen vartin aikana. UrPS kuitenkin toipui shokkialusta ja nousi tasoihin ottelussa. Viiala meni vielä kertaalleen johtoon, mutta jälleen Palloseura nousi tasoihin ja meni Lauri Heleniuksen maalilla 4-3 johtoon. Viiala tuli vielä tasoihin ottelussa ottelun toisella rangaistuspotkullaan ja näin pisteet jaettiin.
Tasapelin jälkeen Palloseura otti niukan 0-1 vierasvoiton PP-70/2:sta, mutta ottelu mitätöitiin myöhemmin PP:n luovuttua sarjapaikasta. Voitollista Tampereen vierailua seurasi kauden ensimmäinen kotitappio TaPan toimesta. 1-3 vierasvoittoon päättynyt ottelu oli vain esisoittoa yhdelle kauden heikoimmista otteluista, kun KooTee voitti Tampereella Palloseuran 2-0 numeroin, vaikka paikkoja oli rumempiinkin lukemiin. UrPSin peli oli menossa täysin väärään suuntaan, kun luvassa oli kauden hankalimmaksi arveltu vaihe, jossa reilun viikon sisällä urjalalaiset kohtaisivat derbykumppani KylVen kahdesti ja noiden ottelujen välissä VaKPin vieraissa.
UrPS 6 - KylVe 0
Kahden ottelun tappioputkessa seilannut Palloseura keräsi rivinsä loistavasti kotiotteluun KylVeä vastaan. Ottelun avaus oli urjalalaisittain todella vahva ja Otto Drude vei Palloseuran 1-0 johtoon. Henri Ojala jatkoi Veikkojen tuskaa laukomalla rangaistuspotkusta taukojohdoksi 2-0. Avauspuolikkaan lopussa vierailijat pääsivät peliin mukaan ja toisella puoliajalla tuo vahva ote vain vahvistui. KylVe tuli Juha Vedenpään maalilla maalin päähän, mutta tämän jälkeen ottelun ehdoton hahmo heräsi jälleen.
Ojala viimeisteli ottelussa avausjakson maalinsa lisäksi vielä kolmesti ja numerot olivat murhaavat 5-1. Juho Kraftilla oli vielä tilaisuus kaunistella numeroita, mutta hänen ampuma rankkarinsa päätyi voimalla maalin yli. Jännittävien vaiheiden jälkeen UrPS oli kuitenkin selvästi kilpakumppaniaan edellä. Numerot olisivat voineet olla rumemmatkin, mutta heikko viimeistely piti numerot edes jotenkin siedettävinä. KylVellä oli kuitenkin reilun viikon päästä mahdollisuus revanssiin Kylmäkosken Taipaleella.
UrPSin hyvät otteet jatkuivat vierasottelussa VaKPia vastaan, josta oli tuomisina vieraspiste 1-1 tasapelin muodossa. Vesa Silvastin maalilla UrPS johti ottelua, mutta valkeakoskelaiset rynnivät tasoihin. Ottelun toisella jaksolla UrPSilla oli paikkansa voittoon asti, mutta Janne Ahtosaaren tolppalaukausta lähemmäs Palloseura ei päässyt.
Taipaleella pelattavaan toiseen KylVe-kohtaamiseen UrPS lähti jälleen terävästi. Vesa Silvasti vei alle kymmenen minuutin pelin jälkeen Palloseuran johtoon ja UrPS-debyyttinsä tehnyt Arttu Partanen pelasi itsensä välittömästi kannattajien sydämiin upealla nostolla maalivahdin yli. KylVe kavensi vielä Juha Vedenpään toimesta avausjakson lopulla ja toisen puoliajan alkuun Leijonat iskivät kahdesti.
UrPS oli kuitenkin lähtenyt taistelemaan ja Vesa Silvasti toikin vierailijat tasoihin. Arttu Reunanen lisäsi löylyä johtomaalilla, kunnes Juho Tolvanen päätti illan maalinteon vahvan vastahyökkäyksen päätteeksi. Viime kaudella kahdesti derbyissä ilman pisteitä jäänyt UrPS oli tämän kauden peleissä selvästi KylVeä edellä ja ansaitsi pisteet kummallakin kerralla.
Kotona vahvaa, vieraissa heikkoa
UrPSin loppukautta värittivät vahvat kotiesitykset ja sitä seuranneet munattomat esitykset Tampereella vierasotteluissa. Alkukaudesta Palloseura onnistui Tampereella voittamaan, mutta loppukaudesta huomattiin, että nuo voitot tulivat seuroilta, jotka putosivat kauden päätteeksi Kutoseen.
Kotikentällä meno oli kuitenkin vakuuttavaa ja urjalalainen jalkapalloyleisö näki useammankin murskavoiton. Dynamoa vastaan UrPS teki 8 maalia, FC Rellu joutui kaivamaan pallon maalistaan 7 kertaa ja KooTeeta kuritettiin 8:lla maalilla. Väliin mahtui tasaisempikin ottelu, jossa Jags onnistui nappaamaan kärkisijoista taistelleiden joukkueiden välien selvittelyssä 2-2 tasapelin.
Viime kaudella pelattu Punkalaitumen kotipeli toistui tänäkin vuonna ja tuolloin FC Melody kaatui puhtaasti 6-0 lukemin. Tällä kertaa maaliero pysyi samana, mutta loppulukemat kirjattiin 7-1 muotoon FC Rellun kustannuksella. Punkalaitumella pelataan urjalalaista jalkapalloa varmasti ensi kesänäkin, jos tuloksista mitään voi päätellä.
Taistelu noususta kuihtui käsiin
Kaksi kierrosta ennen sarjan päätöstä UrPS taisteli vielä Jagsin ja VaKPin kanssa noususta. TaPalle kärsitty tappio kolmanneksi viimeisellä pelikierroksella osoittautui kalliiksi, sillä 8-1 kotivoitto KooTeesta ei riittänyt kahden parhaan joukkoon, kun samaan aikaan VaKP voitti ratkaisevassa kotipelissä TaPan 3-1 numeroin. Päätöskierroksella VaKPin voitettua UrPS ja HST:n voitettua Jags, meni sarjan kärkipaikka vielä jakoon valkeakoskelaisille, jotka nousivat viime vuoden pettymyksen jälkeen.
On edelleen hyvinkin mahdollista, että myös Jags nousee lohkokakkosena suoraan, sillä Tampereen ja Satakunnan Kolmosesta ei tamperelaisia joukkueita pudonnut ja Nelonen kaipaa täydennystä. UrPSin ero sarjakakkoseen Jagsiin oli lopulta seitsemän pistettä, mutta taistelu oli tiukkaa aivan sarjan loppukierroksille asti.
On vain yksi Henri Ojala
UrPSin hyvä kausi henkilöityy vahvasti keskikentän keskustasta maalipyssyksi nousseeseen Henri Ojalaan. Paluun kotiin tehnyt Ojala antoi osviittaa jo harjoituskaudella viimeistellen jo silloin suurimman osan Palloseuran maaleista, mutta kukaan ei varmasti uskaltanut odottaa joukkueen kapteenilta 23 maalin kautta. Kuudessa ottelussa hän teki enemmän kuin kaksi maalia ja sokerina pohjalla neljä maalia kotipelissä KylVeä vastaan.
Ojala otti aina vastuuta tiukassa paikassa ja pystyi ratkaisemaan otteluita viimeistelynsä lisäksi myös erinomaisilla syötöillä. On kuitenkin selvää, ettei Ojala pelejä ratkonut täysin yksin. Lauri Heleniuksen ja Juho Tolvasen kanssa Ojala muodosti yhden Vitosen parhaista keskikentistä, jolla Palloseura sai monesti pelit käännettyä hyväkseen.
Uusia pelaajia, vakuuttavia otteita
UrPS vahvistui viime kesälle lopulta merkittävästi. Maalille asteli pitkänhuiskea Jori Nurmi, joka alkukaudesta pelasi erinomaisesti. Kesken kauden muut menot verottivat pelaamista ja Tomi Koivula pääsi torjumaan Palloseuran maalilla. Loppukaudesta Nurmi kävi vain hyvin satunnaisesti torjumassa maalilla.
Puolustukseen saapui laitapakin tontilla viihtynyt Jarmo Huttunen, joka jo harjoituskaudella osoitti olevansa kelpo vahvistus joukkueelle. Huttusen pelipaikka kuitenkin oli erittäin haastava, sillä hänen edelleen menivät monesti Harri Helenius sekä Esa Nikkilä, jotka urjalalainen futisyleisö tuntee koviksi tekijöiksi. Huttunen sai loppukaudesta enemmän vastuuta ja oli arvovaltaisen raadin mukaan TaPaa vastaan pelatussa vieraspelissä UrPSin paras.
Keskikentälle saapunut Juho Tolvanen on mainittu tekstissä aiemminkin, mutta hänen tärkeyttään keskikentällä ei voida korostaa liikaa. Ajoittain taikurimaisia otteita esittänyt Tolvanen vakiinnutti paikkansa nopeasti ja piti siitä kiinni koko kauden ajan. Useiden hyvien syöttöjen lisäksi Tolvanen pääsi viimeistelemään yhden maalin.
Keskikentän ja hyökkäyksen häilyvälle rajamaille sijoittuivat myös Ville Pasanen sekä Janne Tamminen, joista ensin mainitun kausi päättyi loukkaantumiseen ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Pasasen näytöt jäivät alkukaudesta vähiin, joten todellista kuvaa ei koskaan saatu. Tammisen alkukausi oli vaikea ja minuutteja tuli lähinnä pelien lopuissa. Loppukaudesta Tammiselle kuitenkin siunaantui vastuuta ja tulosta alkoi syntyä. Tammisen nopeus aiheutti vastustajille ongelmia ja palkinnoksi tuli UrPS-uran avausmaali KooTee -ottelussa.
Hyökkäyksen tärkeimmäksi uudeksi mieheksi nousi lopulta KylVeä vastaan pelatussa vieraspelissä debyyttinsä tehnyt Arttu Partanen, joka ehti olla joukkueen mukana vain kauden jälkimmäisen puolikkaan. Tuloksena oli kuitenkin kuusi maalia ja kun ei pelejä montaa enempää kertynyt, niin Partasen panokseen voi olla todella tyytyväinen. Partanen on erittäin viisas kärkipelaaja, joka liikkeellään vaikeutti vastustajan puolustamista ja samalla avasi muille tilaa maalintekoon.
Mitäs me vanhat?
UrPSin aiemmasta miehistöstä tutut pelaajat pitivät paikkansa hyvin. Vesa Silvastin ja Otto Druden maalimäärät putosivat kahdeksasta viiteen, mutta kummatkin olivat erittäin arvokkaita pelaajia joukkueelle. Arttu Reunanen paransi viime kauden saldoaan yhdellä, mutta silti potentiaalia jäi käyttämättä ja jos Reunanen olisi pelannut kaikki pelit kuin vierasottelussa VaKPia vastaan kirjoitettaisiin historiaa nyt aivan erilailla.
Janne Ahtosaari ja Jyri Kurikka viimeistelivät vielä viime kesänä kuusi maalia mieheen, mutta nyt vain Kurikka sai nimensä maalitilastoihin, kahdesti. Molemmat olivat kuitenkin paljon kesän mittaan pois ja pelituntuman kanssa oli ongelmia. Lauri Helenius osui kuivemman kauden jälkeen kahdesti menneen kesän aikana ja samaan maalimäärään pääsi Esa Nikkilä, jonka kaunis laukaus Punkalaitumelta muistetaan vielä talven kylminä hetkinäkin.
Kauden suurimpiin onnistujiin lukeutui Juho Kraft, joka tuplasi viime kauden maalimääränsä ja oli pitkän aikaa alkukaudesta joukkueen toiseksi tehokkain maalintekijä heti Ojalan jälkeen. Kraftin kehitys on muutaman viime kauden aikana ollut huomattavaa ja se on huomattu aina Punkalaitumella asti, joten jos kehitys jatkuu samanlaisena, niin maalimäärät tulevat olemaan kasvussa seuraavinakin kesinä.
Mitä jäi käteen?
Neljäs sijoitus. 10 voittoa 20 ottelusta. Eniten maaleja ykköslohkossa (60) ja 15 eri maalintekijää. Kuudella miehellä vähintään neljä maalia. 10 kotiottelua, joista kuusi voittoa ja tehtyjen maalien keskiarvo 4,4. 37 päästettyä maalia, 4 nollapeliä.
Neljäs sijoitus on erinomainen suoritus ottaen huomioon, että tuntuu kuin sarja vaikeutuisi vuosi vuodelta. Joukkueet tulevat entistä paremmiksi ja pärjääminen vaatii yhä enemmän työtä. Taistelu noususta päätyi lopulta neljänteen sijoitukseen, joten parannettavaa jäi, mutta matka on mennyt vuodessa selvästi eteenpäin. Nelosesta tulee ensi kaudeksi kovia joukkueita UrPSin seuraksi, joten nousutaistelu tulee olemaan edelleen todella tiukkaa.
Ensi keväänä jälleen nähdään millaisella joukkueelle lähdetään liikkeelle. Huhuja joukkueen tulevan kauden rungosta ei ole juurikaan esittää vielä, mutta huhumyllyt pyörivät talven aikana kuumana, joten käykää kotisivuilla, vieraskirjassa, facebook-sivuilla ja foorumilla lukemassa huhuja ja ehkä lisäämässä itse vettä myllyyn omilla huhuilla.
Talvi on pitkä ja kylmä, mutta kevät tulee ja sitten palataan jälleen isolla höyryllä UrPSin pariin. Kiitos joukkueelle, valmennusjohdolle, sponsoreille, vapaaehtoistyöntekijöille sekä kaikille, jotka saapuvat katsomoon seuramaan UrPSin pelejä. On vain yksi Palloseura - aina ja ikuisesti!
-Jussi Valtanen
| 
